Kerrostalon katon pinnoitus

Kerrostalojen katot ovat keskenään hyvin erilaisia. Osassa on loiva bitumikermikatto, osassa jyrkkä pelti-, tiili- tai mineriittikatto. Juuri katemateriaali ratkaisee, millaisia huoltovaihtoehtoja taloyhtiöllä on. Pinnoitamme pelti-, tiili-, ja mineriittikattoja.

Millainen katto kerrostalossa on?

Katot jaetaan loiviin ja jyrkkiin. Loivia ovat katot, joiden kaltevuus on 1:10 tai vähemmän, eikä loivempia kuin 1:80 tule suunnitella. Jyrkän katon kaltevuus on suurempi kuin 1:10. (Kattoliitto 2025).

Loivilla katoilla vesikatteen ja yksityiskohtien tulee olla vesitiiviitä. Ammattimaisessa urakoinnissa pääasiallinen katemateriaali on tuoteluokkavaatimukset täyttävä modifioitu bitumikermi (Kattoliitto 2025).

Jyrkillä katoilla käytetään pääosin epäjatkuvia katteita, joiden saumat eivät kestä vedenpainetta. Ne sopivat vain katoille, joissa on ulkopuolinen vedenpoisto. Tällaisia ovat esimerkiksi tiili-, pelti- ja muut aaltolevykatteet sekä bitumikatteista kolmiorima- ja bitumikattolaattakate (Kattoliitto 2025).

Näin tunnistat katteen:

• Peltikatto on profiloitua tai saumattua metallia, ja kuluneena sen pinnassa näkyy usein haalistumaa tai pistemäistä ruostetta.
• Tiilikatto muodostuu limittäin asennetuista betoni- tai savitiilistä.
• Mineriittikatto on usein aallotettua kuitusementtilevyä.
• Kermikatto on yhtenäinen, hiekkapintainen tai sileä bitumikermipinta loivalla katolla. HUOM. Emme pinnoita kermikattoja.

Milloin kerrostalon katon pinnoitus on mahdollinen?

Pinnoitus edellyttää, että kate on rakenteellisesti ehjä. Uusi pinnoite palauttaa suojapinnan, mutta se ei korvaa menetettyä materiaalia.

Pinnoitus on yleensä mahdollinen, kun katossa on:

• haalistunut tai hilseilevä pinta
• sammalta, jäkälää tai muuta kasvustoa
• pintaruostetta peltikatolla
• yksittäisiä rikkoutuneita tiiliä tai levyjä
• kuluneita tiivisteitä ja löystyneitä kiinnikkeitä

Pinnoitus ei enää riitä, jos pelti on ruostunut puhki laajalti, tiilet murenevat tai alusrakenteissa on kosteusvaurioita. Silloin kate on uusittava.

Ajoissa tehdyillä ylläpito-, huolto- ja korjaustoimenpiteillä on arvioitu voitavan säästää jopa 30 % asuinrakennusten korjauskustannuksista (HE 210/2018).

Laske hinta pinnoitukselle helposti hintalaskurillamme!

Kerrostalon katon erityispiirteet

Tuuletus ja yläpohja. Jyrkät katot tehdään yleensä tuulettuvina rakenteina, joissa ilman pitää liikkua kaikilla katon alueilla. Tuuletusvälin tulee olla jyrkillä katoilla vähintään 50 mm lappeen pituudesta ja kattokaltevuudesta riippuen. Poistoilma-aukot sijoitetaan mahdollisimman ylös ja tuloilma-aukot alas (Kattoliitto 2025). Pinnoitus suojaa katteen pinnan, mutta yläpohjan tuuletusta se ei korjaa. Siksi ennen pinnoitusta on hyvä tarkistaa myös yläpohjan puoli: näkyykö alusrakenteissa vuotokohtia tai kosteutta.

Läpiviennit. Vesikatolla on aina erityyppisiä läpivientejä, ja niiden liittäminen vesitiiviisti oikealla tavalla on tärkeää koko katon toiminnan kannalta (Kattoliitto 2025). Läpivientien tiivisteet ja pellitykset käydään läpi pohjatöissä ennen pinnoitusta.

Kattoturvatuotteet. Kattoturvatuotteita ovat muun muassa talo- ja lapetikkaat, kattosillat, lumiesteet ja turvakaiteet. Rakennuksessa tulee olla turvallinen pääsy vesikatolle, ja rakennuksen omistaja vastaa katon ja kattoturvavarusteiden huollosta. Turvaköyden kiinnityspisteenä käytettävät tuotteet tulee tarkastaa vuosittain valmistajan valtuuttaman tarkastajan toimesta. Muut turvatuotteet, kuten lumiesteet, tarkastetaan ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaisesti (Kattoliitto 2025).

Asuminen työn aikana. Asukkaiden ei tarvitse poistua asunnoista pinnoituksen ajaksi, koska työ tehdään katolla. Pihalla voi olla tilapäisiä järjestelyjä.

Paljonko kerrostalon katon pinnoitus maksaa?

Suuntaa-antavat neliöhinnat ovat tiilikatolla 17–25 €/m², peltikatolla 18–30 €/m² ja mineriittikatolla 25–40 €/m². Hinta riippuu kattomateriaalista, katon koosta ja kunnosta. Eniten siihen vaikuttavat pohjatöiden määrä, läpivientien lukumäärä ja katon muoto. Mineriittikatolla hintaan voivat vaikuttaa lisäksi asbestityön vaatimukset.

Esimerkki: 500 m² kerrostalon katto

• Tiilikatto: noin 8 500–12 500 €
• Peltikatto: noin 9 000–15 000 €
• Mineriittikatto: noin 12 500–20 000 €

Katon kunto vaikuttaa hintaan. Huollettu 500 m² peltikatto, jonka maalauksesta on 12 vuotta, maksaa noin 9 000–11 000 €. Jos samaa kattoa ei ole huollettu 20 vuoteen ja siinä on paljon hilseilevää maalia ja ruostetta, hinta on usein kalliimpi, sillä pohjatöihin menee enemmän aikaa. Tarkka hinta selviää kuntotarkastuksen jälkeen kiinteähintaisesta tarjouksesta. Pinnoitus on kattoremonttia edullisempi vaihtoehto, mutta se sopii vain rakenteellisesti ehjälle katolle.

Kuka taloyhtiössä päättää katon pinnoituksesta?

Vesikatto kuuluu taloyhtiön kunnossapitovastuulle (Asunto-osakeyhtiölaki). Rakentamislaki velvoittaa rakennuksen omistajan pitämään rakennuksen sellaisessa kunnossa, että se täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset (Rakentamislaki).

Hallitus huolehtii kiinteistön ja rakennusten kunnossapidon järjestämisestä (Asunto-osakeyhtiölaki). Yhtiökokouksen päätös tarvitaan toimiin, jotka ovat epätavallisia tai laajakantoisia taikka vaikuttavat olennaisesti osakehuoneiston käyttämiseen tai yhtiövastikkeeseen ja muihin maksuihin. Poikkeuksena ovat kiireelliset toimenpiteet (Kiinteistöliitto). Yhtiökokous päättää esimerkiksi peruskorjauksista (HE 210/2018), ja yhtiöjärjestyksessä voi olla määräyksiä, jotka siirtävät päätösvaltaa yhtiökokoukselle. Koska katon pinnoitus on taloyhtiön kokoluokassa merkittävä kustannus, asia kannattaa käydä läpi isännöitsijän kanssa ja tarvittaessa viedä yhtiökokouksen päätettäväksi.

Kunnossapitotarveselvitys. Hallituksen on esitettävä varsinaisessa yhtiökokouksessa kirjallinen selvitys yhtiön kunnossapitotarpeista seuraavan viiden vuoden ajalta, jos ne vaikuttavat olennaisesti osakehuoneistojen käyttöön tai yhtiövastikkeeseen (Asunto-osakeyhtiölaki). Isännöintiliitto suosittelee kymmenen vuoden aikajännettä (Isännöintiliitto). Kun katon pinnoitus on kirjattu selvitykseen ajoissa, osakkaat tietävät kustannuksesta etukäteen.

Asbesti vanhoissa kerrostaloissa

Asbestipitoisia rakennusmateriaaleja käytettiin Suomessa vuosina 1922–1992, ja asbestin käyttö kiellettiin vuonna 1994 (Työterveyslaitos). Vanhoissa kuitusementti- eli mineriittikatteissa voi olla asbestia.

Ennen vuotta 1994 valmistuneessa rakennuksessa asbestikartoitus on tehtävä ennen purku- tai saneeraustöitä. (Isännöintiliitto). Asbestia sisältävän katteen pesu ja käsittely kuuluu asbestilain piiriin, ja työn saa tehdä vain asbestipurkutyöluvan haltija (Työsuojeluhallinto). Etewä on aluehallintoviraston hyväksymä ja valtuuttama asbestipurkutyöluvallinen yritys.

Suojellut ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kerrostalot

Monet vanhat kerrostalot sijaitsevat alueilla, jotka on kaavassa suojeltu tai selvityksessä todettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi. Rakentamislaissa luvan tarve on sidottu korjaamisen tai muutostöiden laajuuteen, ja tavanomainen kunnossapito ei lupaa edellytä (Kuntaliitto).

Pinnoituksessa alkuperäinen katemateriaali säilyy, mikä on arvokkaassa kohteessa usein etu. Katteen vaihto on eri asia. Jos taloyhtiö haluaa pinnoituksen yhteydessä vaihtaa katon väriä merkittävästi arvokkaassa kohteessa, asiasta kannattaa kysyä rakennusvalvonnalta etukäteen.

Näin kerrostalon katon pinnoitusprojekti etenee

1. Kuntotarkastus. Katto tarkastetaan ja havainnot kirjataan raporttiin. Raportista selviää, sopiiko pinnoitus katolle ja mitä korjauksia tarvitaan ennen sitä.

2. Kirjaus kunnossapitotarveselvitykseen. Hallitus voi viedä tuloksen kunnossapitotarveselvitykseen, jolloin osakkaat voivat varautua kustannukseen.

3. Tarjous ja päätös. Taloyhtiö saa kiinteähintaisen tarjouksen, jonka voi viedä yhtiökokouksen päätettäväksi.

4. Asukastiedote ja aikataulu. Asukkaille kerrotaan työn ajankohdasta ja pihajärjestelyistä. Pinnoitus vaatii kuivan ja riittävän lämpimän sään, joten sade tai korkea ilmankosteus voi siirtää työn aloitusta tai hidastaa etenemistä.

5. Pinnoitus. Työhön kuuluvat pohjatyöt, pesu ja pinnoitus. Pinnoite levitetään kahteen kertaan, ja peltikatolla ruostekohdat hiotaan ja pohjustetaan ennen maalausta.

6. Hyväksyntä. Työ tarkastetaan yhdessä taloyhtiön edustajan kanssa ja hyväksytään ennen laskua. Takuu on tiili- ja mineriittikatoille viisi vuotta ja peltikatoille kolme vuotta.

Referenssi: taloyhtiön tiilikatto Oulussa

Kesällä 2024 Etewä pinnoitti ja huolsi oululaisen taloyhtiön tiilikaton. Kattopinta-ala oli noin 1 000 m², ja työ kesti noin yhden työviikon.

Urakkaan sisältyivät tiivistykset ja palokatkojen korjaukset, yläpohjan tiivistykset, rikkoutuneiden tiilien vaihdot, reunapeltien uudelleenkiinnitys, korkeapainepesu, sadevesikourujen tyhjennys, kasvuston torjunta-ainekäsittely sekä pinnoitus kahteen kertaan. Lue lisää: Taloyhtiön tiilikaton pinnoitus ja huolto Oulussa

Lue lisää:

Taloyhtiön katon pinnoitus: näin projekti etenee

Miten katon kuntotarkastus tehdään?

Paljonko taloyhtiön katon pinnoitus maksaa?

Usein kysytyt kysymykset kerrostalon katon pinnoituksesta

Voiko kerrostalon katon pinnoittaa?

Voi, jos kate on rakenteellisesti ehjä. Kuntotarkastus kertoo, sopiiko pinnoitus juuri teidän katollenne.

Mitä kattoja pinnoitatte?

Etewän palvelut koskevat pelti-, tiili- ja mineriittikattoja.

Paljonko kerrostalon katon pinnoitus maksaa?

Suuntaa-antava hinta on tiilikatolla 17–25 €/m², peltikatolla 18–30 €/m² ja mineriittikatolla 25–40 €/m². Esimerkiksi 500 m² katto maksaa tiilikatolla noin 8 500–12 500 €, peltikatolla noin 9 000–15 000 € ja mineriittikatolla noin 12 500–20 000 €. Tarkka hinta selviää kuntotarkastuksen jälkeen kiinteähintaisesta tarjouksesta.

Kuka päättää kerrostalon katon pinnoituksesta?

Hallitus huolehtii kunnossapidon järjestämisestä, mutta yhtiökokouksen päätös tarvitaan toimiin, jotka ovat epätavallisia tai laajakantoisia tai vaikuttavat olennaisesti yhtiövastikkeeseen (Kiinteistöliitto). Käytäntö vaihtelee yhtiöittäin, joten asia kannattaa tarkistaa isännöitsijältä ja yhtiöjärjestyksestä.

Kuinka usein kerrostalon katto pitää tarkastaa?

Katon säännöllinen tarkastaminen ja ajallaan tehdyt huoltotoimenpiteet varmistavat katon toimivuuden ja pidentävät sen ikää. Huoltokirjan avulla tarkastukset ja huoltotoimenpiteet on helppo tehdä säännöllisesti ja dokumentoida (Kattoliitto 2025). Kuntotutkimus on syytä tehdä, kun katolla on havaittu vuoto tai muu kosteusongelma tai kun katolle suunnitellaan peruskorjausta (Kattoliitto 2025).

Onko taloyhtiönne katto pinnoituksen tarpeessa?

Kuntotarkastuksessa selviää, missä kunnossa katto on ja sopiiko pinnoitus ratkaisuksi. Saatte raportin, jonka pohjalta hallitus voi esitellä asian yhtiökokoukselle.

Varaa taloyhtiön katon kuntotarkastus tai soita 044 331 2305.

Lähteet

• Hallituksen esitys HE 210/2018 laiksi asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta. Saatavilla: edilex.fi
• Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009. Saatavilla: finlex.fi
• Rakentamislaki 751/2023, 140 §. Saatavilla: finlex.fi
• Kiinteistöliitto (2023). Miksi taloyhtiön hallitukseen? Webinaari 7.12.2023. Saatavilla: kiinteistoliitto.fi
• Isännöintiliitto (2021). Taloutta osakkaille selkokielellä: toimintakertomus ja kunnossapitotarveselvitys. Saatavilla: isannointiliitto.fi
• Kattoliitto ry (2025). Toimivat katot 2025. Saatavilla: kattoliitto.fi
• Kuntaliitto. Jääskeläinen, L. Rakentamislaki ja rakennusvalvonta. Saatavilla: kuntaliitto.fi
• Työterveyslaitos (2016). Asbestikuitujen löytyminen työtiloista: toimintaohje ja terveysvaarat. Saatavilla: ttl.fi
• Työsuojeluhallinto (2025). Soveltamisohje: Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta. Saatavilla: tyosuojelu.fi
• Etewä (2026). Taloyhtiöille. Saatavilla: etewa.fi
• Etewä (2024). Taloyhtiön tiilikaton pinnoitus ja huolto Oulussa. Saatavilla: etewa.fi