Miten katon kuntotarkastus tehdään?

Katon kuntotarkastus on paras tapa selvittää, missä kunnossa katto oikeasti on ja tarvitseeko se pinnoitusta, huoltoa vai jotain muuta. Ilman tarkastusta päätökset perustuvat arvauksiin, ja se voi tulla kalliiksi suuntaan tai toiseen.

Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä katon kuntotarkastuksessa tehdään, mitä siinä tarkastetaan ja milloin se kannattaa teettää.

Milloin katon kuntotarkastus kannattaa tehdä?

Kattoliiton huoltosuositusten mukaan vesikattoa tulisi tarkastaa säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa, keväällä talven jälkeen ja syksyllä ennen pakkasia (Kattoliitto).

Laajempi katon kuntotarkastus on ajankohtainen, kun:

• katto on yli 10–15 vuotta vanha eikä sitä ole huollettu
• katolla näkyy sammalta, haalistumista tai hilseilyä
• sisätiloissa on merkkejä kosteudesta, tummia läikkiä tai tunkkaista hajua
• taloyhtiössä suunnitellaan kattoremonttia ja halutaan varmistaa, onko se todella tarpeen
• kiinteistö on vaihtamassa omistajaa

Kuntotarkastus auttaa välttämään kaksi kalleinta virhettä: liian myöhään tehty huolto ja turha remontti.

Mitä katon kuntotarkastuksessa tarkastetaan?

Ammattimainen kuntotarkastus on järjestelmällinen läpikäynti, jossa katto arvioidaan kokonaisuutena.

Etewän kuntotarkastus sisältää kymmenen kohtaa:

1. Pintakosteusmittaus – mitataan, onko rakenteisiin päässyt kosteutta.

2. Vesikatteen kunto – arvioidaan pinnoitteen tila, kuluminen ja mahdolliset vauriot. Onko pelti ruostunut, tiilet halkeilleet tai mineriittilevy alkanut rapautua?

3. Kattoturvatuotteet – tarkastetaan kattosillat, lumiesteet ja tikkaat. Ovatko ne paikallaan ja turvallisessa kunnossa?

4. Läpiviennit – savupiippu, tuuletusputket ja muut läpiviennit ovat tyypillisiä vuotokohtia. Tiivisteiden kunto tarkastetaan huolellisesti.

5. Aluskatteen kunto – tarkastetaan yläpohjan kautta, jos sinne pääsee. Aluskatteen vuodot eivät aina näy ulkoa.

6. Kattorakenteiden kunto – tutkitaan yläpohjan kautta. Onko rakenteissa kosteutta, lahoa tai muita vaurioita?

7. Yläpohjan eristys ja palokatkot – tarkastetaan eristeiden kunto ja palokatkot läpivientien kohdalla.

8. Sadevesijärjestelmän toimivuus – rännit, syöksytorvet ja niiden kiinnitykset. Toimivatko ne vai padottavatko ne vettä?

9. Suositukset ja toimenpide-ehdotukset – tarkastuksen perusteella annetaan selkeä suositus siitä, mitä katto tarvitsee.

10. Kuvallinen raportti – taloyhtiöille raportti toimitetaan sähköisenä ja se sisältää valokuvat ja yksityiskohtaisen arvion jokaisesta tarkastuskohdasta.

Miten katon kuntotarkastus käytännössä etenee?

Katon kuntotarkastus alkaa yhteydenotosta. Sovitaan aika, joka sopii sääolosuhteisiin ja kohteeseen. Tarkastuksessa asiantuntija käy katolla ja käy läpi kaikki tarkastuskohteet järjestelmällisesti.

Tarkastus kestää tyypillisesti 1–2 tuntia kohteen koosta riippuen. Sen jälkeen asiakas saa selkeän raportin, jonka perusteella voi tehdä päätökset, perustuen faktoihin eikä arvauksiin.

Eri kattotyyppien erityispiirteet kuntotarkastuksessa

Katon tyyppi vaikuttaa siihen, mihin tarkastuksessa kiinnitetään erityistä huomiota.

Peltikatto – ruostuneet kohdat, hilseilevä maali, löystyneet kiinnikkeet ja läpivientien tiivisteet ovat tyypillisimpiä huomioita. Kattoliiton huoltokirjan mukaan peltikate tarvitsee huoltomaalausta 10–30 vuoden kuluttua asennuksesta käytetystä maalista ja olosuhteista riippuen (Kattoliitto). Lue lisää peltikaton pinnoituksesta.

Tiilikatto – sammaloituminen, tiilien halkeamat, veden imeytyminen ja kiinnikkeiden kunto ovat keskeisiä tarkastuskohteita. Lue lisää tiilikaton pinnoituksesta.

Mineriittikatto – levyn rapautuminen, halkeamat ja mahdollinen asbestipitoisuus tarkastetaan. Ennen vuotta 1994 asennetuissa mineriittikatoissa on lähes poikkeuksetta asbestia, mikä vaikuttaa suoraan siihen, miten kattoa voidaan käsitellä (Finlex). Lue lisää mineriittikaton pinnoituksesta.

Milloin katon kuntotarkastus kannattaa tilata?

Katto kannattaa käydä läpi silmämääräisesti säännöllisesti, esimerkiksi keväällä ja syksyllä sekä voimakkaiden myrskyjen jälkeen.

Kuntotarkastus kannattaa tilata, kun:

• katon pinnassa näkyy kulumaa, hilseilyä, ruostetta tai runsaasti sammalta
• katosta tai sisätiloista on havaittu vuotoja tai kosteusjälkiä
• katemateriaali on rikkoutunut, haljennut tai irronnut
• katon ikä lähestyy vaihetta, jossa kunnostusta on syytä suunnitella
• yhtiökokous tarvitsee tietoa pinnoituksesta tai muusta kattotyöstä ennen päätöstä
• kunnossapitosuunnitelmaa tai remonttiaikataulua päivitetään

Kuntotarkastus kertoo, mikä ratkaisu sopii juuri teidän katollenne.

Taloyhtiön kuntotarkastus – erityishuomiot

Taloyhtiössä katon kunnossapito on hallituksen vastuulla. Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiö vastaa rakennuksen rakenteista, mukaan lukien vesikatosta (Finlex).

Kuntotarkastuksen raportti on taloyhtiölle erityisen arvokas työkalu. Sen avulla hallitus voi perustella päätöksensä yhtiökokoukselle faktoilla. Raportti kertoo selkeästi, tarvitaanko pinnoitusta, huoltoa vai onko katto vielä hyvässä kunnossa.

Isännöintiliiton suositusten mukaan taloyhtiön kunnossapitoa kannattaa suunnitella pitkäjänteisesti PTS-suunnitelman avulla, johon kuntotarkastuksen havainnot voidaan suoraan hyödyntää (Isännöintiliitto).

Usein kysytyt kysymykset katon kuntotarkastuksesta

Kauanko kuntotarkastus kestää?
Tyypillisesti 1–2 tuntia kohteen koosta riippuen.

Mitä jos tarkastuksessa selviää, ettei katto tarvitse mitään?
Silloin kerromme sen. Kuntotarkastus ei sido mihinkään, se on tiedon hankkimista päätöksen tueksi.

Tarvitseeko taloyhtiön hallitus yhtiökokouksen päätöstä kuntotarkastukseen?
Ei yleensä. Kuntotarkastus on pieni kustannus, jonka hallitus voi päättää itsenäisesti.

Onko katon kuntotarkastus ajankohtainen?

Paras hetki selvittää katon kunto on ennen kuin ongelmat yllättävät. Tilaa taloyhtiön kuntotarkastus – raportti kertoo suoraan, mitä kattonne tarvitsee.

Varaa kartoitus tai soita meille 044 331 2305.

Lähteet

• Etewä (2026). Katon kuntotarkastus taloyhtiöille. Saatavilla: https://www.etewa.fi/katon-kuntotarkastus-taloyhtioille
• Kattoliitto ry (2016). Katon huoltokirja: Peltikatot. Saatavilla: https://www.kattoliitto.fi/wp-content/uploads/pdf/Katon_huoltokirja_Peltikatot.pdf
• Finlex. Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009). Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599
• Isännöintiliitto. Taloyhtiön kunnossapito ja remontit. Saatavilla: https://www.isannointiliitto.fi/taloyhtioille/taloyhtion-kunnossapito-ja-remontit/
• Finlex. Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015). Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150798